Hän vertaa nyt nähtyä tilannetta vuoteen 2022, jolloin Venäjän Ukrainassa käynnistämä hyökkäyssota johti samankaltaisiin taloudellisiin seuraamuksiin.

Vuonna 2022 ruoka kallistui Åbergin mukaan noin kymmenen prosenttia

- Me emme vielä ole samanlaisessa kustannusnousussa kuin olimme vuonna 2022, mutta kovaa vauhtia olemme menossa siihen suuntaan, jos polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat jatkavat nousuaan, Åberg sanoi STT:lle.

- Kustannusten nousu alkoi vasta alkusyksystä näkyä kaupoissa kuluttajahinnoissa. Siinä kesti suurin piirtein puoli vuotta, että hintojen nousu meni Suomessa läpi kuluttajahintoihin, Åberg muistelee.

HORMUZINSALMEN sulkeutuminen laivaliikenteeltä vaikuttaa polttoaineiden hintojen ohella myös lannoitteiden hintoihin, sillä huomattava osa maailman typpilannoitteista tuotetaan Persianlahden maissa, missä tarvittavia raaka-aineita syntyy öljyn ja maakaasun jalostuksen sivutuotteina.

Lannoitteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet Lähi-idän sodan takia selvästi, mutta Åbergin mukaan hinnannousun vaikutus Suomen maatalouteen on toistaiseksi jäänyt pieneksi. Suuri enemmistö viljelijöistä osti tänä vuonna tarvittavat lannoitteet Åbergin mukaan jo viime syksynä, kuten suomalaisilla maanviljelijöillä yleensä on ollut tapana.

- Poikkeuksia tietenkin on, ja niille tiloille, joilla lannoitteet ja/tai polttoaineet ovat jääneet osittain tai kokonaan hankkimatta, tilanne on todella haastava, Åberg sanoo.

Lannoitteiden hinnannousua suuremman kuluerän maataloudelle aiheuttaa polttoaineiden hinnannousu, sillä itse viljelyn lisäksi polttoaineita tarvitaan kaikessa maatalouteen liittyvässä logistiikassa.

Åbergin mukaan polttoaineiden hinnannousu uhkaa aiheuttaisi maataloudelle tämänhetkisillä hinnoilla noin 160-200 miljoonan euron kustannuslisäyksen. Lannoitteiden hinnannousu toisi Åbergin mukaan tämän päälle noin 50-60 miljoonan euron kustannuslisäyksen.

MTK:ssa toivotaan, että hallitus huomioi Lähi-idän sodan maataloudelle aiheuttamat kustannuslisäykset kolmen viikon päästä kokoontuvassa kehysriihessään.

VAIKKA SOTA Lähi-idässä päättyisi nopeastikin, Åberg arvioi, että typpilannoitteista tulee lähitulevaisuudessa olemaan maailmanlaajuista pulaa. Maailman typpilannoitteiden tuotantokapasiteetista yli neljäsosa sijaitsee Persianlahdella, ja tuotanto alueella on ollut pysähdyksissä jo useita viikkoja.

- Tuotannon käynnistäminen uudelleen vie aina oman aikansa, ja lisäksi jotkut laitoksista ovat saattaneet kärsiä vaurioita ohjus- ja drooni-iskuissa, Åberg sanoo.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) patisti maanantaina Euroopan unionia suurempaan autonomiaan lannoitteiden tuotannossa.

Essayahin mielestä EU:n pitää vähentää riippuvuuttaan fossiilisesta energiasta ja lannoitteista, jotka tulevat poliittisesti levottomilta alueilta. Energian ja lannoitteiden hintojen ripeä nousu Lähi-idän sodan takia on herättänyt suurta huolta eurooppalaisten maanviljelijöiden keskuudessa.

Essayah peräänkuuluttaa myös kierrätyksen parempaa hyödyntämistä eurooppalaisessa lannoitetuotannossa.

- Euroopalla on paljon tekemistä siinä, että olisimme itsenäisempiä tässä suhteessa, Essayah sanoi toimittajille saapuessaan EU:n maatalous- ja kalastusministerien kokoukseen Brysselissä.

Essayah tyrmäsi Unkarin esittämän venäläisten ja valkovenäläisten lannoitteiden tuontitullien alentamisen lannoitteiden hinnannousun hillitsemiseksi.

- Se ei ole ratkaisu tähän kysymykseen. Se vain vahvistaisi Venäjän sotakassaa, Essayah sanoo.

Teksti: STT / Tuomas Savonen